Kohteen

Historiaa

Tontti on kuulunut osittain Turun kaupunkirakenteeseen viimeistään 1620-luvulta lähtien, jolloin nykyisen korttelin 12 halki rakennettiin ensimmäinen tulliaitaus. Turun tulliaita oli paikoin puista paaluaitaa ja paikoin kivestä ladottua. Kiviestä se toteutettiin paikoille, jossa rakennuskiviä oli tarjolla eli ainakin kukkuloille. Kaupungin sisääntuloporttien yhteyteen rakennettiin tullihuone, johon kuului tupa ja kirjurin asunto. Uudenmaantulli eli Karjatulli sijaitsi suunnilleen Uudenmaakatu 17:n edustalla. Tulliaidan sisä- ja ulkopuoliset alueet säilyivät täällä 1800-luvulle saakka pääosin puutarha- ja peltomaana, mutta myös joitain asumuksia rakennettiin 1700-luvun lopulla etenkin alueen pohjois- ja luoteisosaan, missä rakennukset liittyivät Karjakadun (Uudenmaantien) varren ja nykyisen Luostarinmäen asutukseen. Vuoden 1827 tulipalo hipaisi korttelin pohjoiskulmausta, ao. tonttia, mihin tuhoutunut alue päättyi.

 

II kaupunginosan korttelin 12 rakenne perustuu vuoden 1828 asemakaavaan, jossa se jaettiin kuuteen yhtä suureen tonttiin. Sirkkalankadun ja Uudenmaankadun kulmauksen tontti sai numeron 1. Uuden asemakaavan järjestely ja rakentaminen alkoivat Uudenmaankadun ja Itäisen Pitkänkadun puolelta, sillä Sirkkalankatu avattiin läpikuljettavaksi vasta 1900-luvun alussa. Pieni pätkä Sirkkalankadusta avattiin korttelin kohdalle 1880-luvun alussa, jolloin tontille 2 alettiin rakentaa kaupunginarkkitehti Arthur Kajanuksen vuonna 1883 suunnittelemia kansakoulutaloja. 

 

 

Rakennus 4: Kreivitär

 

Rakennettu vuonna 1890 asuinrakennukseksi Arthur Kajanuksen laatimien piirustusten mukaan, rakennuttaja oli merikapteeni Konstantin Tallgren. Talossa oli alkujaan kaksi huoneistoa, joissa molemmissa oli keittiö, 6 huonetta, kylpyhuone, porrashuone ja eteinen. Rakennuksen Sirkkalankadun ja Uudenmaankadun kulmauksen sisäänveto syntyi ao. kohdalla aikoinaan olleen kaivon kiertämisen myötä. Vuonna 1904 talon kivijalkaan sijoitetut liikehuoneiston uusittiin ja niiden näyteikkunoita suurennettiin (3 näyteikkunaa). Muutospiirustukset laati rakennusmestari Anton Salviander.

 

 

Rakennus 5: Empirepuutalo Uudenmaankadulla

 

Ensimmäiset suunnitelmat tontin rakennuttamiseksi laati vuonna ? P. J. Gylich ja teetti nahkurinkisälli (logarfvare gesäll) Frans Wilhelm Mandell. Rakennus pystytettiin P. J. Gylichin vuonna 1857 laatimien muutospiirustusten mukaan. Aiemmin hyväksyttyihin piirustuksiin oli tehty muutos, jonka mukaisesta nahkurimestari Frans Wilhelm Mandellin rakennuksen katujulkisivun keskelle oli tarkoitus tehdä ovi ja sen eteen liikehuoneistoon vievät rappuset. Ilmeisesti rakennus toteutettiin vasta vuonna 1860 - jälleen Gylichin laatimien muutospiirustusten mukaan, ja suunnitelmatkin ulko-oven osalta olivat palanneet alkuperäiseen. Nyt omistajaksi on merkitty kirvesmiesoltermanni Frans Johan Ekqvist.

 

Rakennus 6: Kivitalo Uudenmaankatu 15

 

Kaksikerroksisen tiilirunkoisen puoti-, leipomo- ja asuinrakennuksen rakennutti kauppias K. A. Ellonen vuosina 1908-1909. Piirustukset uudisrakennusta varten laati rakennusmestari Anton Salviander.

Turun ArvoAsunnot syntyi vuonna 2018, kun useita eri kohteita tahoillaan menestyksekkäästi toteuttaneet Erkka ja Eetu Suvanto sekä Sauli Virta ja Markku Yrtti löivät hynttyyt yhteen ja ryhtyivät toteuttamaan yhdessä isompia kokonaisuuksia. Kaikkia miehiä yhdistää rakkaus ja intohimo vanhoihin arvo-kohteisiin sekä niiden muuttaminen moderneiksi ja nykypäivän vaatimustasot täyttäviksi onnellisiksi kodeiksi.

  • Facebook

© 2019 Turun Arvoasunnot

Kreivitär_badge_black.png